Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa @ Suomen ympäristökeskus

Yleistä päästöinventaariosta

Tällä sivulla esitetyt päästöluvut ovat kansallisesta ilmapäästötietojärjestelmästä ja perustuvat Suomen virallisiin vuosittaisiin raportteihin YK:n kaukokulkeutumissopimukselle (CLRTAP) ja EU:n päästökattodirektiiville (NECD). Raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta. Suomen ympäristökeskus on ilman epäpuhtausinventaarioiden vastuulaitos. Ilman epäpuhtauksia ovat happamoittavat yhdisteet, hiukkaset, haihtuvat ja hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit. Ilman epäpuhtauspäästöjen inventaario tehdään EMEPin ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen (EEA Inventory Guidebook 2019) mukaan.



Tietoa päästöyhdisteistä

Happamoittavien yhdisteet
Tärkeimmät ympäristöä happamoittavat ilmapäästöt ovat rikin- ja typen yhdisteiden sekä ammoniakin päästöt. Rikkipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2) ja typen yhdisteiden päästöt typpidioksidina (NO2). Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta. Happamoittavien päästöjen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia seurataan kriittisillä kuormituksilla, laskeumilla ja pitoisuuksilla. Happamoittaville yhdisteille on annettu myös ilmanlaadun ohjearvoja. Typen ja rikin oksidien sekä ammoniakin päästöillä on suurin merkitys ympäristön happamoitumisessa. Happamoittavia päästöjä aiheutuu pääasiassa energiantuotannosta (SO2, NOx), liikenteestä (NOx) ja maataloudesta.

Hiukkaset
Hiukkaspäästöjä syntyy pääasiassa turvetuotannossa, liikenteessä, energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PM tot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyten.

Raskasmetallit
Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium. Lyijypäästöt ovat 1990 luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta. Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. SYKE arvioi vuosittain arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet (POP)
Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns.PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina, mutta niitä muodostuu mm. epätäydellisten palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Aikasarjakuvaaja

Päästöt sektoreittain

Päästöt taulukkomuodossa

Alla olevasta valikosta voi valita päästötietoja yhdisteittän, vuosittain, päästölähteittäin ja kunnittain.

Päästöt kartalla

Karttakäyttöliittymästä voi valita tarkasteltavaksi vuoden, päästölähteen ja yhdisteen joko kunnittain tai ns. EMEP-grid-ruudukossa (Suomen leveysasteilla noin 7 km*7 km alue). Karttaa voi suurentaa valinnan tarkentamiseksi. Kohdistamalla kursorin tiettyyn ruutuun tai kuntaan saa näkyviin valintojen mukaisen päästömäärän kyseisessä solussa. Kuntanäkymässä on lisäksi pinta-alaa kohden lasketut päästöt (esim. tonnia/km2) ja kaikki kunnan päästötiedot voi tallentaa csv-muodossa. 

Huom! Kartta ei kuvaa ilmanlaatua. Ilmanlaadusta löytyy tietoja Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Suomessa ilmanlaatu on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, mutta ilmansaasteet voivat täälläkin heikentää ilmanlaatua ajoittain.

Päästömääräluokitus kartan oikealla puolella skaalautuu valitun yhdisteen kokonaispäästömäärän mukaan ja absoluuttiset päästötasot vaihtelevat yhdisteestä riippuen. Toiminnanharjoittajien ympäristöluvissa on määritelty velvoitteet raportoida päästötietoja viranomaisille. Lupavelvollisten laitosten päästötietoja voi tarkastella myös esimerkiksi EU:n E-PRTR-sivustolta

Lisää karttojen muodostamisen metodiikasta ja tausta-aineistosta voit lukea oheisesta dokumentista.